Kotiteollisuus – Min Olen 0

Joku vaihtaa öisin lähikauppojemme nimiä
äidit synnyttävät lapsia, joiden puhetta emme ymmärrä
kuka hiippailee pois Suomi-neidon aitan liepeiltä
neidon, jonka kupeet huokuvat nyt ikuista kylmyyttä

Ja sen mies, Jussi, seisoo yksin suon laidalla
on kuokka pudonnut, räkä valuu hikisellä poskella
eikä mies tiedä mitä tehdä, mihin mennä nyt
on sillä kylmä, kylmä kuten sisälläni on

Mutta minä olen ja elän ja hengitän
yhtä suurta jumalaa, Elämänhalua
sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot
markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä
levinneitä hiekkalaatikoita, räkäisiä lähikapakoita
joista yksinhuoltajat raahaavat yhden yön Toivoja
jotka poistuvat aamulla ennen kuin lapset heräävät

Anna minulle kätesi, anna lupaus huomisesta
lupaa, etten yksin jää tähän kylmään elämään
tähän päivään, jossa kaikuvat patsaiden jylhät äänet
jossa syntynyt kulkee kuolleena etsien hautapaikkaansa

Niin kaunis on kuunsirppi
Niin raikas on syksyn sateen jälkeinen tuoksu!

Kuka täällä komentaa, ketä täällä totellaan
kahta suurta jumalaa, Ahneutta ja Rahaa
joiden temppeleinä toimivat pörssit ja ilotalot
markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

Mutta minä olen ja elän ja hengitän
yhtä suurta jumalaa, Elämänhalua
sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot
markkinat, marketit, kaupunkien värivalot